Hieronnan fysiologiset vaikutukset

Vaikutus ihoon

  Hieronnan mekaaninen vaikutus ihon ylinpiin kerroksiin aiheuttaa hiki- ja talirauhasten laskutiehyeiden suuaukkojen avautumista ja tämä mahdollistaa yhdessä lisääntyneen paikallisen verenkierron kanssa saattaa lisätä hien ja talin eritystä. Hieronnalla on mekaanisia vaikutuksia myös ihon eräisiin soluihin. Jo melko kevyt ihon mekaaninen puristelu aiheuttaa solujen vaikuttavien aineiden vapautumista ympäristöön. Histamiini ja serotoniini joilla on paikallinen verisuonia laajentava vaikutus. Eräät tutkia ovat huomanneet ihon lämpiävän 2-3 astetta hieronnan ansiosta. Arpeutumissa estetään hieronnalla arpea kiinnittymästä alustaan ja siitä saadaan elastinen. Imukuppihieronta on tässä suhteessa erityisen hyvä keino.

Vaikutus kipuun

  Kuten tunnettua on hieronnalla kipua poistava vaikutus. Kuitenkin hieronnan kipua poistava vaikutus on yhtä monimutkainen selitettävä kuin akupunktuurissakin.Ns porttikontrolliteoria on eräs akupunktuurin käyttämistä teorioista ja sopii käytettäväksi myös hieronnassa. Hieronnan kipua poistava vaikutus voidaan osoittaa yksinkertaisella neulakokeella. Selkään pistetään neulalla joka tuottaa kipua. Hieronnan jälkeen koe uusitaan ja kipu tuntuu lievemmältä.

Vaikutus verenkiertoon

  Valtimoiden toimintaan hieronnalla tuskin on suoranaista vaikutusta. Valtimoissa virtaa pääasiassa sydämen niihin pumppaama veti ja virtaus säätyy lähinnä sydämestä käsin. Laskimoiden suhteen asia on yksinkertaisenpi. Laskimot muistuttavat nesteen täyttämiä putkia ja jos niitä painellaan ulkoapäin niin liikkuu niissä oleva veri sivelyn suuntaan. Laskimoiden läppäsysteemi mahdollistaa veren virtauksen periaatteessa vain yhteen suuntaan. Siksi hierontatekniikka sivelyineen tehdäänkin aina laskimoverenkierron ehdoilla. Laskimoiden sisällä olevaa verta siis voidaan hieronnalla vauhdittaa kohti sydäntä. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että hierotun kohdan verenkierto lisääntyy joksikin aikaa.
Hieronnan ansiosta tapahtuu paikallisen verenkierron suhteen seuraavaa.

• Heikot ärsykkeet estävät verisuonten supistajia. Tästä seuraa kapilaarien laajentuminen ja paikallinen verentungos.
• Keskivahvat ärsykkeet kiihottavat verisuonten supistajahermoja, kapilaarit supistuvat, mikä johtaa paikalli-sen kudoksen verenkierron pienenemiseen.
• Kovat ärsykkeet aiheuttavat paikallista turvotusta ja estää jonkin verran lymfakiertoa. Turvotus on kuitenkin ohimenevä.

  Kaikenkaikkiaan hieronta sen eri muodoissa vilkastuttaa verenkiertoa ja helpottaa sydämen toimintaa.

Vaikutus imunesteeseen

  Useat ihmis- ja eläintutkimukset ovat osoittaneet, että hieronta nopeuttaa suuresti lymfan kulkua. Jos hierottava raaja nostetaan kohoasentoon, lymfan kulku nopeutuu. Halvaantuneissa kehon kohdissa, erityisesti raajoissa, kertyy kudoksiin kudosnestettä ja lymfaa. Tutkimuksissa joissa vertailtu erilaisia hoitoja turvotuksen vähentämiseksi, osoittautui hieronta selvästi tehokkaimmaksi, kuin passiivinen liikehoito tai sähköärsytyshoito. On kehitetty myös erityinen lymfahieronta imunestekierron parantamiseksi esim rintaleikkauksen jälkihoitona.

Vaikutus hermoihin

  Vaikutus vähäinen ei todettavissa anatomisia muutoksia. Eräitä muutoksia hermoihin hieron-nalla kuitenkin on. Hieronnan keskushermostoa rauhoittava vaikutus on yleisesti tunnettu asia ja välittyy sinne ääreishermoston välityksellä. Käytännössä tärkeitä vaikutuksia ovat hermoston refleksien ym. ratojen kautta kaukovaikutukset. näitä vaikutuksia käytetään hyödyksi esim. sidekudoshieronnassa.

Hieronnan vaikutus lihaskudokseen

  Tutkimukset ovat osoittaneet ettei hieronta lisää lihasvoimaa, mutta hieronnalla on epäsuora vaikutus lihaksen toimintakykyyn. Työ ja harjoitukset saattavat aiheuttaa lihaksen kiristymistä ja kovettumista. Hieronnalla on todettu aikaansaatua lihaksen rentoutumista, mikä toisaalta parantaa lihaksen aineenvaihduntaa. Tämä on tärkeä seikka hoidettaessa työperäisiä sairauk-sia. Lihaksen tonus eli lepojännitys aiheutuu lihaksen eräitten motoristen yksiköiden toiminnasta lihaksen näennäisen levon aikana. Lihaksen perustontukseen hieronnalla ei osoitettu olevan vaikutusta. Hieronnalla vaikutetaan sellaisiin lihaksiin, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet "päälle". Näiden lihasten verenkierto hidastuu ja lihas joutuu hapettomaan tilaan, joka aiheuttaa särkyä. Niinpä hieronnalla tässä tapauksessa on lihaksen verenkiertoa parantava vaikutus ja sitä kautta kipua poistava.

Vaikutus keuhkoihin

  Rintakehän fysioterapiassa käytetään paljon myös taputteluja. Asentohoito yhdistettynä rintakehän mekaaniseen käsittelyyn aikaansaa liman ja märän siirtymisen keuhkoputkista ylempiin hengitysteihin, joista ne voidaan yskimällä tai imemällä lopullisesti poistaa. Akuuteissa tiloissa kuten atelektaasissa (keuhkon tai sen osan ilmattomuus) tällainen toiminta voi olla potilaan hengen pelastava. Laajan kehoalueen hieronnoissa on todettu vähäistä hengitystaajuuden alenemista, joilla kuitenkaan ei ole mainittavanapaa fysiologista vaikutusta.

Vaikutus vereen

  Tutkimuksissa on todettu vähäistä punasolujen lisääntymistä veressä noin tunti hieronnan jälkeen. Samoin on todettu joidenkin entsyymien ohimenevää nousua. Näillä seikoilla ei ole kuitenkaan käytännön merkitystä.

alkuun

Vaikutus luuhun

  Koska uudisluun eli kalluksen muodostuminen riippuu ao. kehon kohdan verenkierrosta, on todennäköistä, että jos hieronnalla saadaan aikaan verenkierron paranemista, myös uudisluun muodostus hyötyy tästä. On todennäköistä, että hieronnasta on hyötyä luunmurtuman yhteydessä aina esiintyvien pehmytkudos vammojen paranemisessa.

Vaikutus sisäelimiin

  Sopivalla hieronnalla voidaan suolen sisällön ja liman kulkua edistää. Refleksit vatsanpeitteissä vaikuttavat myös muihin vatsaontelon elimiin, mutta vaikutukset ovat selvittämättömiä ja moninaisia, usein epämääräisiä. Vatsanpeitteiden hieronta tulee siis peräti harvoin kysymykseen. Joskus vatsalihasten tapaturman yhteydessä. Asiasta on kuitenkin ensin neuvoteltava lääkärin kanssa.

Hieronnan psykologiset vaikutukset

  Hieronta koetaan usein hyvää tekevänä hoitona. Vain hyvin harvat ihmiset eivät pidä hieronnasta. Tällöinkin kysymyksessä on lähinnä hoitajan taitamattomuus.

  Hieronnan aikana potilas saa hoitajan jakamattoman huomion osakseen. Tähän liittyy myös miellyttävä kosketusaistimus, joka lähes poikkeuksetta luo läheisen ja luottamuksellisen hoitosuhteen potilaan ja hoitajan välille. Potilas rohkaistuu usein kertomaan huolistaan ja ongelmistaan, millä jo sinänsä saattaa olla psyykkisesti rentouttava vaikutus. Hieronnan aikana potilas saattaa kertoa myös sairautensa taustasta asioita, joita hän on pitänyt liian vähäpätöisinä kerrottavaksi lääkärille, mutta joilla voi olla merkitystä sairauden määrittelyn ja etenkin hoidon kannalta.

  On kuitenkin huolehdittava siitä, ettei potilas tule hieronnasta riippuvaiseksi. Fyysisen kosketuksen merkitys on hieronnassa kuitenkin erittäin oleellinen seikka. Jossakin kehityksemme vaiheessa kosketuksesta tulee hyvin normisidonnainen. Vain määrätyissä tilanteissa koskettaminen on sallittua ja hyväksyttävää. Tietyt ammatit tekevät joistakin hyväksyttyjä koskettelijoita. Esi-merkiksi parturi, ompelia, räätäli kuuluvat ryhmään joilla on eräänlainen rajoitettu koskettelu-oikeus.

  Terveydenhoitohenkilökunnalla fyysinen kosketus kuuluu suorastaan ammatti-kuvaan.

  Koskettelu liittyy olennaisesti kaikkiin tutkimus ja hoitotoimenpiteisiin. Sairas ihminen kokee itsensä usein turvattomaksi ja tuntee olevansa yksin ongelmiensa kanssa. Tällöin kosketus on eräänlaista sanatonta kommunikaatiota, joka kertoo potilaalle, että hänestä välitetään ja pidetään huolta.

  Amerikassa on tehty lukuisia tutkimuksia kosketuksen merkityksestä ja vaikutuksesta potilaan hoidossa.Kosketusmenetelmää käyttäneiden sairaanhoitajien ja potilaiden hemoglobiiniarvot osoittivat tilastollisesti merkittävää kohoamista verrattuna kontrolli-ryhmään.

  Onko kysymyksessä jonkinlainen energian siirto vaiko puhdas psykologinen vaikutus ?

  Ongelma lienee vaikea ratkaista nykyaikaisten tutkimusmenetelmien perusteella. kummasta sitten onkin kysymys, se vaikuttaa varmasti myös hieronnassa, jossa koko hoitomenetelmä perustuu kosketukseen.